Maanantain (18.2.2008) valtuustossa äänestimme odotetusti Jyväskylän maalaiskunnan ja Jyväskylän yhdistymisestä. Kyseinen pykälä oli kokouksen ensimmäinen asiapykälä, ja keskustelu sen tiimoilta ryhmäpuheenvuoroineen kesti kolme tuntia. Aika monella, lähinnä uuden kunnan vastustajalla, oli pakottava tarve päästä sanomaan mielipiteensä omalla suullaan, vaikka se ei erityisesti eronnutkaan oman ryhmän puheenvuorosta. En yleensä ymmärrä sellaista: jos oma näkemys ei oleellisesti poikkea ryhmän kannasta, miksi on syytä toistaa jo sanottu yhä uudelleen, hassaamalla aikaa ja myös rahaa tyhjään "argumentointiin". Tosin maanantain kokous oli niin erityislaatuinen, että tässä tapauksessa ymmärrän puhujia. Monen puheesta välittyi pakottava tarve selittää ääneen omat henkilökohtaiset motiivinsa. Tosin aika monessa tapauksessa perustelut olivat minusta edelleen hyvin ohuita, ja jopa väärään tietoon perustuvia. Jollakin oli myös ilmiselvä tarve tuoda tiettäväksi syyt oman alkuperäisen kantansa muuttamiselle. Ymmärrettävää sekin.

Uusi Jyväskylä syntyy 1.1.2009. Ennen sitä on kuntavaalit, joiden asetelma on erityisen mielenkiintoinen ja ennennäkemätön. Uskonpa että jokaisessa poliittisessa ryhmässä alkoikin viimiestään tiistai-aamuna kiiivas pohdinta vaalien ehdokasasettelusta ja niin edelleen. Itse seuraan erityisen suurella mielenkiinnolla kuinka moni nykyinen valtuutettu osoittaa kiinnostusta jatkaa entistäkin vaatimmassa tilanteessa luottamustoimissa. Erityisesti mielenkiintoni kohdistuu uuden kunnan vastustajiin: kuinka moni hyvä päättäjä heitää hanskat tiskiin siksi, ettei päätös ollutkaan tällä kertaa omalta kannalta kiva? Tietenkin myös henkilökohtainen elämäntilanne ja muut yksilölliset tekijät vaikuttavat itse kunkin valintoihin, mutta olen ollut huomaavinani "ei sitten tehdä mitään" -meininkiä kuntien yhdistymistä vastustavien joukoissa. Toivottavasti he kuitenkin tulevat tolkkuihinsa: demokratia ja tasapainoinen päätöksenteko uudessakin kunnassa tarvitsee kaikenlaisia näkemyksiä, jotta aito keskustelu ja terve kehitys mahdollistuisi. Ja ennen kaikkea: nyt varsinainen työ vasta alkaa! Ja koska sitä riittää vuosiksi, tarvitsemme myös kokemusta. Laidasta laitaan.