Jyväskylän maalaiskunnassa neuvolapalvelut järjestää Palokan terveydenhuollon kuntayhtymä, jolla on toimipisteitä tätä nykyä kolme, Vaajakoskella, Palokassa ja Tikkakoskella. Tavoitteena on "moniammatillisesti tukea ja edistää yksilön ja perheen psyykkistä, sosiaalista ja fyysistä terveyttä eri ikäkausina terveystarkastusten, suojarokotusten, seulontatutkimusten, neuvonnan, ohjauksen, perhevalmennuksen, sekä varhaisen vuorovaikutuksen tukemisen avulla yksilö-, perhe- ja yhteisötasolla." Asiakkaita ovat alle 7 -vuotiaiden lasten lisäksi seulontojen muodossa naisikäluokat 30:stä ylöspäin, perhesuunnitteluneuvolan asiakkaat, sekä tietenkin odottavat äidit. Pelkästään alle 7 -vuotiaita oli maalaiskunnassa vuoden 2006 tietojen mukaan yli 3000. Näiden tietojen valossa on selvää, että neuvoloiden asiakasmäärä on mittava. Tätä asiakasmassaa kunnassamme palvelee 15 terveydenhoitajaa.
Kuten hyvin tiedetään, on nykyisen Jyväskylän maalaiskunnan pikkulapsimäärä kasvanut huomattavaa vauhtia, eikä kehitysuunnassa ole nähtävissä muutosta. Valitettavasti neuvoloiden resurssit sen sijaan ovat jämähtäneet vuosien takaiselle tasolle. Tästä kertoo mm. se, että muutama vuosi sitten terveydenhoitajat joutuivat jättämään perhevalmennuksen pois palveluskaalastaan, johtuen sisällön uudistamistarpeesta, johon ei työssä ollut aikaa. Nyt valtiovalta patistaa kuntia nimenomaan panostamaan perhevalmennukseen, ja toimintaa käynnistellään uudelleen lisäämättä työntekijöiden määrää.
Perheille neuvoloiden kiire ja resurssipula näkyy hankaluutena saada aikoja tavallisiin vuositarkastuksiin tai tapaamiseen lasta tai perhettä koskevien huolien tiimoilta: terveydenhoitajien aika menee ensisijaisesti akuuttien asiakkaiden, kuten odottavien äitien ja sairaiden lasten vastaanottamiseen. Yli kaksivuotiaiden vuosittaisista tapaamisista on siirrytty puolitoista- , tai jopa joka toisvuotisiin tapaamisiin. Työntekijät potevat jatkuvaa stressiä ja huonoa omaa tuntoa siitä, etteivät he koe pystyvänsä näillä resursseilla pysähtymään perheen asioiden äärelle. Seuraava asiakas odottaa. Kuitenkin Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan neuvoloiden tehtävä on myös tukea ja ohjata perhettä kasvatuskysymyksissä ja elämänhallinnassa. STM :n selvityksen (2005:22) mukaan neuvola ei niukkojen voimavarojen vuoksi pystykään tunnistamaan erityistuen tarpeessa olevia lapsia ja perheitä ja järjestämään heille tarvittavaa tukea. Myös STM:n määrittelemät vastasyntyneen kotiin tehtävät kotikäynnit ovat kunnassamme vähentyneet tai jääneet paikoin kokonaan pois. Jotkut terveydenhoitajat tekevät niitä jopa omalla ajallaan. Kutsumuksellista, eikö totta?
Kun resurssipulan heijastuksia ja syitä koettaa määritellä, saa vastauksen, jonka mukaan terveydenhoitajien työmäärä vastaa valtakunnallista tasoa, on jopa parempi. Tällä tarkoitetaan sitä, että valtakunnallisten linjausten mukaan neuvolan toimintaa mitataan alle 7 -vuotiaiden asiakkaiden määrällä (alle 350/terveydenhoitaja), joka kunnassamme on noin 200 lasta/hoitaja. Huomioimatta jää tässä yhteydessä kuitenkin ainakin kaksi tärkeää seikkaa, joista ensimmäisenä mainittakoon runsaasti aikaa per asiakas vievät asiakkaat: odottavat äidit. Heidän tiiviin (min. 12-15 tapaamista) ja laadukkaan, hyvin seuratun asiakkuutensa ajanjakso on kylläkin lyhyehkö, mutta kuten jo pelkästään nykyisen maalaiskunnan lapsimäärän kehityskin antaa olettaa, heitä on huomattavan paljon. Toiseksi: STM :n mukaan neuvolan tavoitteisiin pääsemistä turvattaisiin moniammatillisella yhteistyöllä, jakaen terveydenhoitajien masiivista kokonaisvastuuta sijoittamalla sosiaalityön, sekä terveydenhuollon erityisalojen osaajia vakituisiksi, kokoaikaisiksi resursseiksi neuvoloihin ja ottamalla kolmannen sektorin ja vertaistoiminnan muotoja nykyistä enemmän käyttöön. Tätä ei kuntayhtymässämme ole tehty siinä laajuudessa kuin ministeriö ehdottaa. Myöskään kokopäivätoimisia neuvolalääkäreitä ei ole käytössä, vaikka ministeriön selvitys (2005:22) osoittaakin, että ko. järjestely olisi tarpeen työntekijöiden hyvinvoinnin, mielekkyyden ja jaksamisen takaamiseksi.
Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2006 Jyväskylän maalaiskunnan ja Jyväskylän alueella oli yhteensä 13369 lapsiperhettä (41,5% kaikista alueen perheistä), joista 6670:ssa on vähintään yksi alle 7 -vuotias, neuvolaikäinen lapsi. Tämä tarkoittaa sitä, että jo pelkästään pikkulapsia tarkastellen 20.7% kaikista tulevan Suur-Jyväskylän perheistä käyttää neuvolapalveluita. Jotta kaikki neuvola-asiakkaat saisivat jatkossakin laadukasta ja todellisesti tukevaa palvelua, on neuvoloiden resursseihin kiinnitettävä huomiota ja lisättävä terveydenhoitajien määrää nykyisestä. Näin tuetaan paitsi perheitä, myös tätä arvokasta työtä tekevien työntekijöiden jaksamista ja motivoitumista työhönsä. Uudella Jyväskylällä onkin nyt näytön paikka: satsaus todelliseen ennaltaehkäisevään ja laajoja vaikutuksia aikaan saavaan neuvolatyöhön olisi todellinen esimerkki siitä, että kuntalaisen ja kunnan etua todellakin ajatellaan. Vauvasta vaariin ja muksusta mummoon.
Kommentit